2018/04/19

Kesähaaveet 2018

Joko saa alkaa suunnittelemaan kesää? Minusta saa. Kesäloma ja kesäsuunnitelmat ovat pyörineet minun mielessä siitä lähtien kun töissä löimme lomaviikot lukkoon. Tänä vuonna saamme ylellisesti viettä neljä lomaviikkoa yhtäaikaa koko perheen kanssa. Aika luksusta. Tämä on varmaan viimeinen kesä pitkään aikaan kun meillä on mahdollisuus tähän. Ensi syksynä meidän esikoinen aloittaa koulun ja uudet ajat ovat edessä 10 viikon pitkine koululomineen. Siksi aiomme nauttia ja rentoutua tänä kesänä vähän ekstraa.. 
TÄNÄ KESÄNÄ AIOMME AINAKIN:

- Tehdä pidempi venematka. Aiomme pakata tarvittavat ulkoiluvaatteet ja pari hyvää kirjaa matkaan ja suunnata lomamme alun kunniaksi merelle. Viime kesänä vietimme vajaan viikon vesillä elellen tiiviisti veneessä heti lomamme alussa. Se oli lomamme kohokohta, ihan parasta.

- Poimia villikukkia niityllä ja tuoda ne koristeeksi sisälle. Haaveilen myös villikukkakranssin solmimisesta.

- Elää, kuntoilla ja syödä terveellisesti. Monet tykkää herkutella kesällä. Minä taas haaveilen oikein kunnon terveys-spurtista. Rakennusprojektin ja sen tuoman kiireisen elämäntyylin takia tuntuu siltä, että ainakin itse olen tällaisen puhdistuskauden tarpeessa.

- Vierailla Muumimaailmassa yhdessä tuttujen bloggaaja-perheiden kanssa. Muumimaailma sijaitsee ihanassa Naantalissa, jossa myös on paljon idyllisiä katuja ja rantaravintoloita. Täydellinen paikka kesäviikonlopulle.

- Suunnitella ja tehdä meidän uuden talon pihaa. Emme ota tavoitteeksi saada pihaa valmiiksi tänä vuonna, mutta aidat ja muut katokset pitäisi kuitenkin olla hyvällä mallilla ennen syksyä. Nyt meidän uusi talo näyttää lähinnä betonibunkkerilta sorapedin keskellä. Heh.

- Lukea pojille Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli-kirjaa. Haaveilen rauhallisista päivistä kun saamme löhöillä yhdessä rannalla tai viltillä nurmikolla ja vain lukea yhdessä.

- Nukkua teltassa kesämökkimme läheisyydessä. Lasten mielestä telttailu voi olla jännittävää, joten ajattelimme, että on turvallisinta olla mökkimme lähellä ja voimme sitten tarpeen tullen loikkia sisälle.

- Kummatkin lapset haaveilee golffaamisesta. Tänä vuonna nuorempi pääsee ensimmäistä kertaa golfradalle ja meidän 6-vuotias puolestaan haluaisi jo pelaamaan "kunnon golf-pelin". Heh.

- Suppailla mökkimme läheisyydessä. Etenkin minä haaveilen hyvistä säistä jotta uskaltautuisin hieman pidemmälle retkelle suplaudan kanssa. Viime vuonna testasin tätä lajia ensimmäistä kertaa, mutta en uskaltautunut vielä kauemmaksi kuin lähisaarten ympäri.

- Käydä ulkokesäteatterissa lasten kanssa. Tämä oli jo viime vuonna todo-listalla, mutta jäi toteuttamatta muiden kiireiden takia. Muistan omasta lapsuudesta, miten jännittävää oli käydä katsomassa teatteria ulkona.

- Käydä aikuisten kesken terassilla. Täytyy myöntää, että en ole käynyt missään terassilla hyvin pitkään aikaan. Tänä vuonna haluaisin lähteä extempore-tyylillä käymään kaupungilla ja istua auringonlaskuun asti ystävien kanssa nauttimassa kaupungin vilskeestä.

Mistä sinä haaveilet tulevana kesänä?

-Såfin

2018/04/18

Double trouble uutisia

Vaikka tämä vuosi on tuonut mukanaan monia murheita, hykertelen myös sisälläni onnesta. Olen aiemmin paljastanut teille intoni ja suuren odotuksen siskoni ja hänen miehen yhteistä pikkuprojektia kohtaan. Heille syntyy vauva reilun kuukauden päästä. En malttaisi odottaa. Nythän on lisäksi  niin, että minulla on myös toinen sisko, hän joka on meistä siskoista nuorin. Juhlimme viime syksynä hänen häitä ja nyt muutama kuukausi sitten saimme kuulla lisää iloisia uutisia. Myös he odottavat esikoistaan. (Tähän sellainen sydänsilmäinen emoij) Meidän lähiperheeseen syntyy siis kaksi pienokaista vain muutaman kuukauden välein. Samalla kun olen iloinen vauvoista niin olen äärettömän iloinen siitä, että siskoillani on seuraa ja tukea toisistaan raskauden ja myös äitiysloman läpi. Muistan itse miten tärkeää se oli, että oli läheinen ihminen jonka kanssa pystyi jakamaan iloja ja murheita äitiyteen liittyen. Minulla oli vastaava tuki parhaimmasta ystävästäni jonka kanssa meillä oli juuri vastaava ero lasketuissa ajoissa. Se on kultaakin arvokkaampaa..

Meidän poikien vanhat vauvatavarat ovat nyt sijoitettu kahteen pieneen perheeseen. Reissuista on kotiutunut pieniä tuliaisia mahassa kasvaville pikkutyypeille ja ompelin myös vauvoille aiemmin samanlaiset värikkäät makuupussit. Vauvoja odotetaan kovasti saapuvaksi meidän suurperheeseen. Jos kaikki menee niin kuin odotettu olen siis kesän loppuun mennessä tuplatäti ja lapsilla on jo kaksi serkkua! Olen niin onnellinen. Oikeastaan minun ja siskoni vanhemmillekin muutos on aikamoinen sillä lastenlasten määrä tuplautuu yhtäkkiä. Kohta meillä on jo aikamoinen hulina meidän yhteisillä sunnuntai-illallisilla. Hihii..

Onneksi olkoon nuorimmalle pikkusiskolleni ja hänen miehelleen. Aivan mahtavia uutisia!

-Såfin

2018/04/17

Silja Suite

Nythän on niin, että me täytimme yhteenlaskettuna tasavuosia isi-ihmisen kanssa. Meidän yhteenlaskettu vuosiluku on nyt kokonaiset seitsemänkymmentä vuotta. Vietimme synttäreitämme pienessä porukassa kivalla synttäribrunssilla Fazerilassa muutama viikko sitten. Varsinaisia vuosia minä täytin kuitenkin kun olimme reissussa laskettelemassa Åressa. Åreen matkustimme autolla ja laivalla, koska on kätevää pakata hiihtoreissua varten tarvittavat valtavat tavaramäärät heti kotipihassa suoraan autoon. Tänä vuonna lasten isovanhemmat jotka myös olivat reissussa mukana, olivat hoitaneet meille laivavaraukset. 70-vuotislahjaksi saimme heidän järkkäämänä yllätykseksenä matkustaa koko laivan hienoimmassa hytissä, Silja Suite:ssa. Täytyy sanoa, että leuat kyllä putosi kun astuimme "hyttiin" sisään. Tai siis eihän tämä mikään hytti ollut, vaan huoneisto omalla saunalla, poreammeella, makuuhuoneella, olohuoneella ja omalla keittiöllä..

Meidän pojat olivat aivan innoissaan juoksemassa ympyrää hienoissa tiloissa. He kysyivät monta kertaa jos saisivat jäädä vielä yhdeksi yöksi sinne asumaan. Laivalla kävimme syömässä kivan illallisen ja suuntasimme pikaisen discon kautta takaisin hyttiimme. Eihän tällaista tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Napsautimme saunan päälle ja avasimme pullon kuohuvaa. Lapset istuivat ikkunassa katselemassa kun laiva raivasi tiensä jäälauttojen läpi. Nautimme hetkestä ja vietimme rentoa iltaa yhdessä, kyllä laivan ohjelmaan kerkeäisi osallistua seuraavallakin laivareissulla joskus myöhemmin. Lasten mielestä jännin juttu Silja Suitessa oli ehdottomasti poreammeessa kylpeminen. Ison lasiseinän takana olevasta saunasta katselimme heitä kahta kikattelemassa ja kylvettämässä lelujaan. Valvoimme sinä iltana myöhään ja nautimme kaikin tavoin hienosta tiloista. Seuraavana aamuna kun heräsimme, kaipasimme kuitenkin jo ihmisten ilmoille. Vaikka aamiaisenkin olisi saanut tilattua suoraan toimitettuna Silja Suiteen päätimme, että haluamme mennä syömään meriaamiaisen laivan ravintolaan.

Tämä hytti-yllätys oli tosi kiva ja varsinainen elämys meille kaikille. Pieni ripaus todellista luksusta. Tällaisissa tiloissa matkustaisi mielellään uudestaankin. Kiitos lahjasta!

Aika huikea "hytti", eikö vain?

-Såfin

2018/04/16

Ajatuksia eräänä sunnuntaina

Osa minusta haluaa itkeä kun avaan silmäni. On jo sunnuntai ja niin moni asia tältä viikonlopulta on vielä tekemättä. Kun nousen ylös ja näen itseni peilistä en kuitenkaan voi muuta kuin nauraa itselleni. Tukkani sojottaa joka puolelle ja minulla on levännyt olo. Kaikesta ympäröivästä muuttohässäkästä huolimatta me olemme nukkuneet pitkät yöunet koko perhe. Eilen illalla muuttotäyteinen agenda muuttui kertaheitosta ekstempore-grillijuhliin meidän luona ja lapset pomppivat iltamyöhään kavereiden kanssa takapihamme trampoliinilla. Se teki hyvää. Se oli tarvitsemamme hengähdys pitkän viikon jälkeen. Tänään, sunnuntaina, se kuitenkin tarkoittaa sitä, että töitä, pakkaamista ja muita asioita pitää hoitaa tehokkaammin kuin suunniteltu. Heti aamusta meidän isi-ihminen suuntaa meidän uudelle talolle siivoamaan ja järestelemään tavaroita. Istahdan huokaisten keittiöpöydän ääreen. Katson lapsia ja mietin itsekseni miten paljon olemmekaan viettäneet aikaa kolmistaan viimeisen puolen vuoden aikana. Onneksi meidän rakennusprojekti joka hetkellisesti on hajoittanut meidän perheen eri osoitteisiin on niin loppusuoralla, että en anna sen enää masentaa. Valuutan itselleni toisen kupin kahvia ja yritän hymyillä ulkona olevalle auringonpaisteelle..

Myöhemmin päivällä pyörähdämme nuorimmaisen kanssa meidän tulevalla talolla ja näen ensimmäistä kertaa meidän huoneet ilman suojamuoveja ja pahveja. Olen niin tyytyväinen lopputulokseen. Tulen samalla miettineeksi, miten kauan sen "koti-fiiliksen" löytäminen mahtaa kestää. Luulen, että lapset mukautuvat nopeammin kuin me aikuiset (tai ainakin toivon niin). Vieraillessamme kämpillä siellä häärää myös kaksi palkkaamamme siivooja. Napsin pari valokuvaa ja huikkaan isi-ihmiselle meidän lähtevämme takaisin kotiin. Tunnen samalla huonoa omatuntoa siitä, että joku muu siivoaa kotiani ja ainakin ulospäin näyttää siltä, että minä vain pyörin siellä kuin mikäkin diiva valokuvaamassa ja palaan sitten takaisin rentoutumaan toiseen kotiin. Tosiasia on se, että myös minulla on valtava työtaakka pakkaamisen kanssa. 

Illalla ymmärrän, että saldo hoidetuista asioista tänä sunnuntaina ei ollut niin hyvä kuin olin kuvitellut. Olen sen sijaan viettänyt aikaa ystävien kanssa, nähnyt perhettä ja myös nukkunut päiväunet. Olen antanut itselleni luvan testata jotain uutta ja ihastunut kaurapohjaiseen jugurttijuomaan. Olen hymyillyt auringolle. Olen pakannut muuttolaatikoita yhdessä 4-vuotiaamme kanssa rauhassa samalla ja selittäen muuttoprojektiamme ja sen eri vaiheita. Kaiken kaikkiaan voisi kai sanoa, että tämä sunnuntai oli juuri täydellinen sellaisenaan, vaikka se ei ollut lainkaan sitä mitä suunnittelin.

Minkälaisia ajatuksia sinulla on pyörinyt mielessä tänä viikonloppuna?

-Såfin

2018/04/15

Muuttorumba

Muuttorumba. Se hetki jota olemme odottaneet pitkään on vihdoin täällä. Rakennusprojektimme on loppumetreillä ja on aika alkaa siirtämään tavaramme uuteen ympäristöön niiden seinien sisälle jotka itse silloin piirsimme ruutupaperille pari vuotta sitten. Aika huikeaa. Vaikka tähän hetkeen liittyy paljon iloa, jännitystä ja riemua on se samalla myös haikea ja ravistuttava hetki. Tarkkaan nykyiseen kotiimme sijoitetut huonekalut ja esineet siirretään ja pakataan pois laatikoihin tietämättä sopiiko ne ollenkaan meidän uuteen kotiin. Silti katse on jo siirtynyt tulevaan. Uudet pinnat, ideat ja projektit jyllää mielessä.

Viime viikon maanantaina meidän oven edessä odotti iso kasa Niemen muuttolaatikoita. Se oli ensimmäinen konkreettinen askel kohti onnistunutta muuttoa. (Kiitos siskoni miehelle laatikoiden järjestämisestä!) Heti seuraavana päivänä se oli menoa. Kummatkin siskoni odotti oven takana työpäivän jälkeen ja vietimme kokonaisen illan urakoiden meidän keittiön joka ikisen kipon ja kupin muuttolaatikoihin. Oikeastaan kaikki meni paljon helpommin kuin olin ajatellut. Naureskelimme, pakkasimme ja söimme marmeladikuulia. Olen myös muina iltoina käynyt läpi kaikki epämääräiset roju-kaapit ja pakannut kaikki säästettävät tavarat laatikoihin. Kaapit ovat nyt tyhjillään ja laatikot ovat jo suurilta osin siirretty uuteen kotiin yhteen huoneeseen odottamaan talomme käyttöönottotarkastusta. Huonekalut ja viimeiset käyttötavarat siirrämme vasta myöhemmin kun meillä on isompi auto käytössä.

Viikon päästä nukumme jo ensimmäisen yön uudessa kodissa. Muutto, se suuri mörkö mielessäni, ei ehkä ollutkaan niin paha kuin olin kuvitellut. Ehkä, siis ehkä, selviämme tästä hengissä.

Nyt saankin toivotella teille mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita täältä jo melkein tyhjästä kodista!

-Såfin

2018/04/13

Jättimäiset DIY Legoalustat

En tiedä teistä, mutta ainakin meille fiilataan legoja tosi paljon. Joulun, synttäreiden ja muiden juhlapyhien ansiosta meille on pikkuhiljaa kerääntynyt aika mahtava kokoelma niitä. Eikä tämä haittaa, sillä meidän pojat viihtyvät tuntikaupalla keskenään rakentaessa legoista kokonaisia kyliä, autokisa-areenoita ja dracula-linnoja. Kummatkin pojat ovat legojen avulla myös kehittäneet ohjeiden lukutaitoaan (lego-pakkauksissa on muuten todella selkeät ohjeet) ja sanoisin, että keskittymiskykykin on kummallakin edistynyt hurjasti meidän legoprojektien takia. Ei siis ole ollenkaan hullua kun meidän isi-ihminen päätti, että hän haluaa tukea poikien kiinnostuksen kohdetta tekemällä heille kunnolliset alustat rakentamista varten..

Me teimme kummallekin pojalle omat rakennusalustat sillä ajattelimme, että tämä on paras tapa toimia rakkauden ja sovun ylläpitämiseksi. Heh. Koska meidän nuorimmainen tykkää autoista, koostimme hänen alustan kaupasta löytyvistä autorata-pohjista. Meidän vanhempi puolestaan tykkää tehdä isoja rakennelmia legoistaan ja hänen alusta koottiin siksi tavallisista pohjista. Meidän isi-ihminen mittasi legoalustat ja sahasi vanerista sopivan mittaiset pohjat alustoille. Muoviset legorakennusalustat kannattaa kiinnittää vaneriin rakennusliimalla (esim. Kiillon Premium). Liimaaminen on tarkkaa työtä ja vaatii mielellään kaksi ihmistä jotta alustat saa kiinnitettyä hyvin yhteen niin, että legot kiinnittyvät kunnolla alustojen saumojen yli. Meilläkin meni yksi sauma millillä vinoon, jonka johdosta sen yli ei voi kiinnittää legoja. Hups. Mutta onneksi se ei ole kovin paljon haitannut lopputulosta. Lopuksi hiekkapaperoimme vielä vanerin reunat ja kulmat pehmeiksi jottei pojat satuttaisi itseään.

Nämä alustat ovat olleet meillä aivan super-ahkerassa käytössä ja odotan etenkin aikaa kun muutamme uuteen kotiin kun jättimäiset Legoalustat voivat olla kokoajan esillä poikien omissa huoneessa..

Minkälaisilla alustoilla (vai täysin ilman) teillä rakennetaan legoja?

-Såfin

PS. Lapsimessujen lippujen voittajat ovat nyt selvillä. 2 lippua meni kommentoijalle: Nina Cainberg ja 1 lippu kommentojalle: Katja Kaunulainen. Onneksi olkoon! Saatte minulta pian sähköpostia. Kiitos kaikille osallistuneille.

2018/04/12

5 X 3 Hyvää

Sain aiemmin Pandamama-blogin Piritalta ihanan positiivisen haasteen jossa jaetaan kolme hyvää asiaa viideltä eri osa-alueelta elämässä. Koska tänään tuntuu hymyillyttävän vähän ekstraa niin ajattelin, että nyt on hyvä hetki istua alas ja miettiä elämän pieniä positiivisia asioita. Vaikka elämässä  joskus riittää vastoinkäymisiä se ei tarkoita ettei niitä kivojakin asioita saisi olla. Omalta osaltani täytyy sanoa, että alkuvuosi on ollut poikkeuksellisen rankka mutta silti uskon, että päällimmäisenä tältä vuodeltä mieleen jää ne hyvät asiat. Täältä siis pesee viisi kertaa kolme hyvää..

KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVÄSSÄNI 
  • Tänään huomasin heti astuessani ulos ovesta aamulla, että aurinko lämmitti poskiani. Kuulin samalla myös ensimmäistä kertaa pikkulintujen viserryksen. Hymyilin ja totesin, että kevät on vihdoin täällä.
  • Meillä on tänään treffit serkkuni perheen kanssa ja on superkivaa nähdä heitä pitkästä aikaa. Meillä on samanikäiset lapset jotka tulevat tosi hyvin toimeen keskenään. Ne ovat siis niin samanikäiset, että tapasimme Kätilöopistolla pukeutuneina synnytyskaapuihin kun nuorimmaisemme syntyivät. Heh.
  • Kävin aamulla Fitness Pilateksessa ja huomasin, että jaksoin tehdä erään vatsalihassarjan josta en aiemmin selviytynyt ilman taukoja. Elämän pieniä voittoja.

KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA
  • Olen pääosin aina positiivinen ja iloinen ihminen. En tykkää ryvetä itsesäälissä tai pohtia negatiivisia asioita päivästä toiseen. Joskus ärsyynnyn ihmisistä jotka jatkuvasti keskittyvät elämän huonoihin puoliin.
  • Olen hyvä ihmistuntija. Aistin ihmisistä todella herkästi jos jokin on pielessä. Eri tilanteissa huomioin ensisijaisesti sitä miten muut ihmiset viihtyvät ja reagoivat, enkä niinkään tapahtuman fokuksessa olevaa asiaa.
  • Saako olla pinnallinen? Noh, aion olla. Mulla on nyt tosi kiva tukka. Tykkään käydä kampaajalla viiden viikon välein hemmoteltavana.

KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI
  • Minulla on todella ihana perhe ja suku. Minulla on aidosti sellainen olo, että minulla on iso joukko ihmisiä jotka missä tilanteessa tahansa tulisi avuksi jos sitä tarvisisin. Olen osa jotain suurempaa jonka ytimessä tietenkin on se oma pikku perhe.
  • Meidän aktiivinen elämäntyyli tekee minut iloiseksi. Ennen lapsia en ollut kovin hyvä liikkumaan tai saamaan asioita aikaiseksi. Minusta on ihanaa, että meidän koko perhe nauttii yhdessä liikunnasta ja yhdessä tekemisestä.
  • Työ ja ura. Olen iloinen siitä missä nyt olen urallani. Jossain vaiheessa suhtauduin töihin niin kuin se olisi elämän ainut tarkoitus. Nyt olen kuitenkin löytänyt sellaisen hyvän tasapainon perhe-elämän ja työn välille. Olen juuri siinä missä minun pitäisikin olla.

KOLME HYVÄÄ TÄNÄ VUONNA 
  • Meidän talo valmistuu tänä vuonna ja me muutamme siihen ihan pian. Tämä on yksi meidän pitkäaikaisimmista haaveista. Niin mahtavaa.
  • Meidän lähiperheeseen syntyy vauvoja. En malttaisi odottaa, että pääsen pitämään siskoni ja hänen miehensä vauvaa sylissä. Pojat saavat myös ensimmäisen serkun.
  • Matkustamme Islantiin, paikka jonne olemme jo pitkään suunnitelleet matkustavamme. Näen jo silmieni edessä miten kaunista siellä on.

KOLME HYVÄÄ BLOGISSANI
  • Olen tyytyväinen siitä, että olen ylläpitänyt aktiivisesti päivittyvää perhe-aiheista blogia jo näin monta vuotta.
  • Olen iloinen siitä miten paljon valokuvaustaitoni ja näin myös valokuvien laatu on parantunut täällä blogissa vuosien mittaan.
  • Olen omasta mielestäni onnistunut ja saanut hyvää palautetta askartelu/vinkkipostauksista jotka aiemmin kulki nimellä "perjantaiprojektit". Nykyään juttuja ilmestyy silloin kun siltä tuntuu, myös muina päivinä kuin perjantaisin. Hih.